Yhteystiedot:
Puheenjohtaja Maija Lakka
Rahastonhoitaja Terttu Aarrekorpi
Sihteeri Anna Alfthan
050-3751224
Veneen vuokrauksen hoitaa
Tiina Alfthan
040-5775812
katso lehtijuttu
päivitetty 7.3.2013
Saarioispuolen kotisivulle
Valkeakosken Sääksmäen Saarioispuolelle perustettiin keväällä 2002 kirkkovenesoutuporukka Saarioispuolen kyläyhdistyksen alajaostoksi. Omalta osaltamme haluamme edistää puuvenekulttuuria ja kirkkoveneperinnettä. Soutajiksi kelpuutetaan naiset ikään katsomatta. Niin nuoret kuin iki-nuoretkin ja kaikki siltä väliltä ovat tervetulleita rehtiin liikunnalliseen harrastukseen ja samalla nauttimaan Suomen kauniista luonnosta.
Nimeksi annettiin Iku-Turson Akat. Nimi Iku-Turso esiintyy Kalevalassa ja vanhoissa kansanrunoissa. Siellä Iku-Turso on merihirviö, joka Pohjolan emännän kehoituksesta nousee merestä tuhoamaan sammon ryöstömatkalta palaavat Kalevalan sankarit. Väinämöinen ottaa kuitenkin hirviötä korvista kiinni ja saa sen mahtisanallaan painumaan ikuisiksi ajoiksi meren pohjaan.
Kirkkoveneissä kiehtovat yhdessäolo ja porukkahenki. Osaltaan tämä on lisännyt kirkkovenesoudun suosiota vuosi vuodelta. Sen suosiosta kertoo kirkkovenesarjojen lisääntyminen Suomen Soutuliiton tapahtumissa. Iku-Turson Akat kouluttaa vuosittain joitakin jäsenistään perämiehiksi ja tällöin voimme osallistua erilaisiin soututapahtumiin ja -kilpailuihin.
Kirkkoveneen historiaa
Varhaisimmat havainnot kirkkoveneistä ajoittuvat 1600-luvulle. Tällöin kirkko alkoi vaatia kaikkia ripittäytymään ja käymään jumalanpalveluksissa. Järvialueilla ja rannikoilla vene oli nopein kulkuneuvo, sillä matkat olivat pitkiä ja tiet olemattomia. Nykyään kirkkovenesoudun yhteys kirkolliseen perinteeseen on kuitenkin lähes kadonnut. Kirkkoveneet katosivat 1920-luvulle mennessä. Rautatiet, höyrylaivat ja linja-autot yhdessä uskonnonvapauslain kanssa tekivät kirkkoveneen tarpeettomaksi. Alkuperäisiä kirkkoveneitä on museoitu useilla paikkakunnilla eripuolilla maata mm. Luopioisissa.
Iku-Turson Akat haluavat nostaa esiin kirkkoveneen alkuperäisen käyttötarkoituksen eli vuosittain soutukauden alussa otamme perinteeksi soutaa noin 10 kilometrin matkan Sääksmäen kirkkoon jumalanpalvelukseen. Vielä 1960-luvun alkupuolella (ennen Sääksmäen Sillan rankentamista 1963) Saarioispuolelta soudettiin yleisesti Vanajan yli pitäjän kirkkoon Sääksmäelle